Moni etsii kaupasta sokerittomia tuotteita ts. tuotteita, joihin ei ole lisätty sokeria. Sokerittomien tuotteiden valikoima onkin kasvanut viime vuosina hurjasti, ja joku voisi jopa sanoa, että sokerin välttämisestä on tullut trendi (mennään siihen vähän myöhemmin). Omasta mielestäni on upeaa, että elintarviketeollisuus on vastannut kuluttajien tarpeeseen saada sokerittomia tuotteita, MUTTA samalla harmittaa, että “ei lisättyä sokeria” -merkinnät ovat monen tuotteen kohdalla harhaanjohtavia.
Moni syö siis tietämättään lisättyä sokeria silloinkin, kun ostoskoriin on päätynyt tuote, jonka väitetään olevan valmistettu ilman sitä. Antakaas, kun selitän.
Ei lisättyä sokeria -väite ei välttämättä pidä paikkansa
Elintarvikkeet, joita markkinoidaan “ei lisättyä sokeria” -merkinnöin, eivät saa sisältää mitään mono- tai disakkarideja lisättynä tai muita elintarvikkeita, joita käytetään niiden makeuttavan vaikutuksen vuoksi (Eviran ohjeistus).
Monet elintarvikevalmistajat haluavat kuitenkin makeuttaa tuotteensa, ja nykyisin yhä enemmän myös luonnollisesti eli ilman keinomakeuttajia. Siihen he ovat keksineet ratkaisuksi mehutiivisteiden käyttämisen. Periaatteessa silloin voisi ajatella, että kyse ei ole lisätystä sokerista, mutta todellisuudessa asian laita on toinen.
Koska en halua levittää virheellistä tietoa tai kritisoida mitään tahoa ilman perusteltua syytä, päätin tarkistaa asian elintarviketarkastajalta. Kysyin häneltä, tulkitsenko oikein, että väite “ei lisättyä sokeria” on harhaanjohtava, jos tuote on makeutettu mehutiivisteellä. Sain tällaisen vastauksen:
“Ei lisättyä sokeria -väitettä ei voi käyttää tuotteessa, jossa on käytetty mehutiivistettä, täysmehutiivistettä, tms. konsentroitua mehua. Valmistusaineena ei myöskään voi käyttää sokeroitua mehua tai esim. marjasiirappia, joihin itseensä on lisätty sokeria. Sen sijaan mehun käyttö hillokkeiden tai hyytelöiden valmistusaineena ei kaikissa tapauksissa estä väitteen käyttöä.” (13.9.2018)
Otetaan tähän lisäksi lainaus Eviran väiteasetuksesta:
Väite, jonka mukaan elintarvikkeeseen ei ole lisätty sokereita, ja mikä tahansa muu väite, jolla on kuluttajalle oletettavasti sama merkitys, voidaan esittää vain, mikäli tuotteeseen ei ole lisätty mono- tai disakkarideja tai muita elintarvikkeita, joita käytetään niiden makeuttavan vaikutuksen vuoksi. Eviran tulkinnan mukaan tällä tarkoitetaan makeita elintarvikkeita, kuten esimerkiksi hunajaa tai mehua. Jos sokeria on elintarvikkeessa luontaisesti, pakkauksessa tulee olla myös seuraava merkintä: ”sisältää luontaisesti sokereita”.
Aika selvä tapaus siis! Eli kaikki ne tuotteet, joissa on mehutiivistettä jossain muodossa, johtavat kuluttajia harhaan, jos pakkauksessa käytetään “ei lisättyä sokeria” -väitettä.
Laitoin elintarviketarkastajalle esimerkkejä tuotteista, joissa ko. väitettä on käytetty väärin ja hän vastasi vielä näin:
“Olen ollut viestiisi liittyen yhteydessä Eviraan. Koska kysymys on väitteen laajemmasta käytöstä eri tuoteryhmillä, he selvittävät aisaa ja antavat aikaisempaan tulkintaan tarkennuksia.”
Mahtavaa! Jään siis odottamaan, millaisia tarkennuksia on tulossa ja häviävätkö harhaanjohtavat väitteet pakkauksista. Esimerkkejä tuotteista löytyy vaikka millä mitalla…
Katsotaan vaikkapa Alpron uutuutta, omena-kiivirahkaa. Pakkauksessa lukee isolla “More fruits, no added sugars”, mutta tuoteseloste kertoo toista:
Vesi, omena (14,8%) (täysmehu tiivisteestä (10%), hedelmä (4,8%)), kuoritut SOIJAPAVUT (9,6%), kiivi (2,9%), happamuudensäätöaineet (natriumsitraatit, sitruunahappo), stabilointiaine (pektiinit), trikalsiumfosfaatti, porkkanauute, merisuola, luontainen aromi, hapettumisenestoaineet (tokoferoliuute, askorbiinihapon rasvahappoesterit), vitamiinit (B2, B12, D2), hapatteet (S. thermophilus, L.bulgaricus).
Tuoteselosteen mukaan tuotteesta on kymmenesosa (10 %) mehutiivistettä eli Eviran tulkinnan mukaan lisättyä sokeria. Se, miksi tässä(kin) tuotteessa mehua käytetään, johtunee siitä, että:
- mehutiiviste on makeampaa kuin varsinaiset hedelmät
- mehutiivisteen käyttö on helppoa
- mehutiiviste on edullinen raaka-aine
Eviran ohjeita tulkitsemalla pakkauksessa ei saisi olla “no added sugars” -merkintää. Siinä tulisi myös olla merkintä “sisältää luontaisesti sokereita”. Ymmärrettävästi valmistajalle ei olisi kannattavaa merkitä purkkiin “sisältää lisättyä sokeria”, mutta jos oltaisiin täysin avoimia, sekin merkintä olisi paikallaan. Eli tuote sisältää sekä luontaisia sokereita (hedelmät) ja lisättyä sokeria (mehutiiviste).
Alpron rahka ja oli vain yksi esimerkki. Jos kaipaat lisää tuotebongauksia tältä saralta, laita seurantaan Instagram-tilini (@leeniviio).
Harhaan voi johtaa myös ilman “ei lisättyä sokeria” -väitettä
Kaikista eninten itseäni harmittaa se, että mehutiiviste on todella yleinen makeuttaja pienille lapsille suunnatuissa tuotteissa. Etenkin rypälemehutiivistettä löytää nopealla katsauksella monesta tuotteesta. Vaikka lasten elintarvikkeissa ei näyttäisi olevan räikeitä “ei lisättyä sokeria” -väitteitä, löytää niistäkin helposti harhaanjohtavia viestejä.
Tyypillistä on, että pakkauksissa painotetaan tuotteen terveellisiä ominaisuuksia ja mielikuvaa vahvistetaan kuvilla kokonaisista hedelmistä ja marjoista. Tarkemmin katsoessa ainesosista löytyy kuitenkin hedelmien sijaan mehutiivistettä.
Otetaan esimerkiksi Piltin hedelmäinen välipalapatukka. Pakkauksen päällä on omenan ja viinirypäleen kuvia sekä teksti “sisältää kalsiumia ja rautaa”. Varsinaista väitettä sokerittomuudesta ei ONNEKSI ole, mutta varmasti moni vanhempi varmasti ajattelee, että tuote ei sokeria sisällä ja on terveellinen. Ainesosaluettelo kuitenkin kertoo, että rypälemehutiiviste on patukan pääraaka-aine, ja omenamehutiiviste on kolmanneksi merkittävin raaka-aine.
Rypälemehutiiviste (23%), kaurahiutale (21%), omenamehutiiviste (16%), maltodekstriini, kasviöljy (rapsi), imellytetty täysjyväkaurajauho (5,9%), imellytetty vehnäjauho, banaanihiutale (5,3%), omenahiutale (3,5%) (kuivattu omena, maissitärkkelys, maltodekstriini, emulgointiaine (auringonkukkalesitiini)), kivennäisaineet (kalsium, rauta), emulgointiaine (soijalesitiini), sakeuttamisaine (pektiini), hapettumisenestoaine (tokoferoliuute).
Kyseisellä Piltin välipalapatukalla ei siis ole juuri mitään tekemistä hedelmien syömisen kanssa. Herää kysymys, onko perusteltua antaa tuotteelle nimi “hedelmäinen”, jos hedelmäisyys tarkoittaa vain 8,8 % hedelmää (ja nekin hiutaleita!) ja huikeat 39 % mehutiivistettä, joka on siis lisättyä sokeria.
Valaisevaa, eikö!
Samaan aikaan ymmärrän toki, että moni kuluttaja voi olla täysin ymmällään tuoteselosteiden ja “sokerimerkintöjen” kanssa. Siksi olen kirjoittanut aiheesta maksuttoman Sokeriton kauppareissu -oppaan. Sitä on ladattu jo tuhansia kertoja ja palaute on ollut sydäntä lämmittävää. Olen todella niin iloinen, että ohjeista on ollut hyötyä arkisissa valinnoissa.
Ajatteletko, että tämä on aivan turhaa nipotusta?
Toisinaan saan kommentteja, joiden mukaan sokereiden välttäminen on tiukkapipoista vouhotusta eikä pari grammaa sokeria sinne tänne haittaa kenenkään terveyttä. Ymmärrän mielipiteen täysin. Haluankin tarkentaa, miksi tällaista tietoa jaan.
Kyllä, määrä tekee “myrkyn” eli nollatoleranssi ei sokerin kohdalla ole pakollista – jos ei niin itse halua tai terveydellinen tila sitä vaadi. Valitettavasti sokerin kohtuukäyttö ei monelta kuitenkaan onnistu jo yksinkertaisesti siitä syystä, että sokeri vaikuttaa aivojen palkitsemisjärjestelmään.
Lisäksi moni syö piilosokereita tietämättään ja vieläpä terveelliseksi mainostettujen tuotteiden kohdalla. Virallisissa sokerin saantia koskevissa suosituksissa pysyminen ei siis todellakaan ole helppoa, jos ei ole perillä siitä, missä kaikessa sokeria on – ja vaikka tietäisi, voi makeanhimo olla niin voimakas, että sokerin kohtuukäyttö jää hyvästä aikomuksesta huolimatta vain haaveeksi.
Kaikkien ei ole “pakko” karsia lisättyä sokeria minimiiin, mutta haluan auttaa kuluttajia tiedostamaan, mitä lisätty sokeri takoittaa ja mistä sitä ruokavalioon kertyy. Silloin jokainen voi tehdä tietoisia valintoja sen sijaan, että popsisi sokeria tietämättään tai turhaan. Tietoisissa valinnoissa tuoteselosteiden lukeminen on avainsana. Toki on myös toivottava (tai vaadittava!), etteivät elintarvikevalmistajat johda meitä harhaan.
Toinen tärkeä osa tietoisten valintojen tekemistä, on olla perillä siitä, miksi lisättyä sokeria kannattaa välttää. Sokerin haitat ja vaikutukset elimistöön ovat paljon muutakin kuin mahdollinen ylipaino tai hampaiden reikiintyminen. Tieto sokerin yhteydestä esimerkiksi suoliston terveyteen, kudosten kuntoon ja levottomuuteen voi olla silmiä avaava ja motivoida tekemään parempia valintoja – sen olen työssäni nähnyt monta kertaa!
Toivottavasti tämä kirjoitus aiheutti sinussa enemmän mielenkiintoa kuin ahdistusta.
Kuulen mielelläni, pyritkö sinä välttämään lisättyä sokeria? Onko tuoteselosteiden lukeminen vaikeaa vai onko, homma hanskassa?
♥ Leeni
PS. Joidenkin valmistajien kohdalla kyseessä voi olla toki myös tietämättömyys siitä, mikä lasketaan lisätyksi sokeriksi ja mikä ei. Todella toivon, että tahallisen harhaanjohtamisen sijaan esimerkiksi Alpro olisi syyllistynyt vain vahinkoon. Vielä enemmän toivon, että valmistajat ottaisivat selvää, kuinka merkinnät ja markkinointi tulisi hoitaa, jotta se olisi avointa ja rehellistä.
Seuraa minua myös: Instagramissa, Facebookissa ja Bloglovinissa
Haluatko välttää turhan sokerin? Lataa ILMAINEN opas tästä
